Walter Ehrströmin säätiön historia
Otto Walter Ehrström (1890–1966) oli suomalainen eläinlääkäri, joka valmistui eläinlääkäriksi vuonna 1914 Hannoverissa, Saksassa. Vuonna 1920 Ehrström väitteli eläinlääketieteen tohtoriksi Leipzigissa aiheenaan maidon hygienia. Valmistuttuaan Ehrström työskenteli vuosina 1914–1917 tarkastuseläinlääkärinä, josta hän siirtyi lyhyeksi aikaa Pietarsaaren kaupungineläinlääkärin toimeen. Pian hän pääsi kuitenkin Helsingin kaupungineläinlääkärin virkaan, jossa hän teki 35-vuotisen uran vuosina 1918–1954. Elämäntyökseen Ehrström edisti hygieenisen ja turvallisen maidon tuotantotapoja Suomessa.
Walter Ehrström aloitti työuransa Suomessa aikana, johon sijoittuu suuria yhteiskunnallisia muutoksia. Suomen väkiluku kasvoi merkittävästi 1800-luvun loppupuolella, josta lähtien maidon tarkkailua alettiin harjoittaa. Maitoa myytiin tuohon aikaan pienistä myymälöistä ja kioskeista, joiden tarkastamisesta vastasivat niin sanotut terveyspoliisit. Maidon alkutuotanto sekä maidon kuljetukset ja käsittely jäivät vielä valvonnan ulkopuolelle. Maidon myynti siirtyi tukkukauppiaille vuosina 1904–1914 ja maitoa alettiin kuljettaa jäähdytetyissä maitovaunuissa 1920-luvulla Helsingin Maidontarkastusyhdistyksen aloitteesta. Näiden muutosten myötä maidon laatu parani merkittävästi. Toinen edistysaskel maitohygienian alalla oli Helsingin kaupungissa vuonna 1918 voimaan tullut terveydenhoitojärjestys. Siinä määriteltiin maidon kemiallinen koostumus sekä maidon käsittely ja kuljetusvaatimukset ja sen myötä maidon tarkastusten kohteeksi valikoituivat myös alkutuotantotilat. Edelleen vuonna 1927 säädetty terveydenhoitolaki sisälsi määräyksiä maidontarkastuksesta. Maidon valvonta parani vielä, kun Suomeen perustettiin terveydenhoitolautakunta, johon määrättiin vakituiseksi jäseneksi eläinlääkäri.
Kansallista terveydenhuoltosäännöstöä soveltaen Ehrström loi maahamme nykyaikaisen maitohygienian, jossa keskeisessä roolissa ovat paitsi maidon laadun tutkiminen, myös neuvonnallinen työ sekä hyvästä työstä palkitseminen. Hänen toimintansa perusajatus oli, että maitohygienia alkaa navetassa, eikä maito enää matkalla meijeriin voisi parantua, mikäli se lähtee tilalta huonolaatuisena. Ehrström ymmärsi, että valvonnan tehostamiseksi tarvitaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Niinpä hänen aloitteestaan perustettiin vuonna 1921 Helsingin Maidontarkastusyhdistys (Helsingfors Mjölkkontrollförening), jonka keskeisin tehtävä oli hoitaa tuottajien neuvontaa ja valistusta. Yhdistys muun muassa järjesti myös koulutusta ja julkaisi oppaita, joista ensimmäinen julkaistiin 1922. Maidontarkastustoiminta levisi Helsingistä vähitellen muualle Suomeen 1930 -luvun alkupuolelta lähtien. Ehrströmin aloitteesta perustettiin Kunnallinen Terveydenhoitoyhdistys vuonna 1938 ja valtakunnallisen maidontarkastustoiminnan tehostamiseksi edelleen yhdistyksen alainen maidontarkastusjaosto vuonna 1945. Maidontarkastusjaostosta muodostettiin vuosina 1960–1961 erillinen yhdistys, Maitohygienialiitto ry (Förbundet för Mjölkhygien rf). Vuonna 1947 Suomessa astui voimaan maidontarkastuslaki, jonka valmistelussa siinäkin Ehrströmillä oli keskeinen rooli.
Walter Ehrströmin säätiö perustettiin 1958 tarkoituksenaan kunnioittaa Ehrströmin mittavaa ja uranuurtavaa työtä suomalaisen maito- ja elintarvikehygienian hyväksi. Säätiö jakaa vuosittain apurahoja elintarvikehygieenisen tutkimuksen edistämiseksi sekä Walter Ehrström -mitaleita maidontuottajille ja muutoin elintarvikehygienian alalla ansioituneille henkilöille.
Säätiön historiikin on kirjoittanut vuonna 2009 Touko Perko. Teosta "Perintönä maitohygienia, Walter Ehrströmin säätiö 1958-2008" voi tiedustella asiamies Virpi Piiraiselta.
