Turvallisen ja hygieenisen maidon edistys ja kehitys

Matti Ahon puhe

Maitohygienialiiton liittokokous 26.4.2016
Walter Ehrströmin säätiön 2016 apurahojen jako
Matti Aho
Säätiön puheenjohtaja
Pääjohtaja
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

 

Hyvät Walter Ehrströmin säätion apurahojen ja matka-apurahojen saajat, hyvät Maitohygienialiiton liittokokouksen edustajat, hyvät naiset ja miehet,

Minulla on Walter Ehrströmin säätiön puheenjohtajan ominaisuudessa suuri ilo ja kunnia jakaa teille säätiön myöntämät tutkimus- ja matka-apurahat. Säätiön tarkoituksena on elintarvikehygienian, erityisesti maitohygienian, kehittäminen ja sen tieteellisen tutkimuksen edistäminen. Tähän tarkoitukseen vuonna 2016 jaetaan 17 tutkimusapurahaa, yhteensä 85.000 € ja 14 matka-apurahaa, yhteensä 15.700 €.

Apurahojen jakamisen mahdollistaa se, että Suomessa panostus maidon turvallisuuteen ja laatuun on yhteinen, kansallinen hanke. Säätiön perusomaisuutta on onnistuttu vaalimaan kohtuullisen menestyksekkäästi.

Säätiö myöntää vuosittain tunnustuksia maidontuottajille pitkäaikaisesta ja tuloksekkaasta työstä korkealaatuisen maidon puolesta. Kultainen mitali myönnetään 25 vuoden aikana yhtäjaksoisesti tuotetusta ensiluokkaisesta maidosta. Vuonna 2016 kultamitaleja jaettiin ennätysmäärä eli 325 maitotilalle. Kaksi tuottajaa, Anneli, Seppo ja Samuli Kujansuu Jämijärveltä sekä Mäyräjärven tila, Tuula ja Tuomo Ojanen Ruovedeltä saivat kultamitalin jo toiseen kertaan, tunnustuksena 50 vuoden yhtäjaksoisesta laatumaidon tuottamisesta. Tämä antaa selvän viestin siitä laatuun sitoutumisen asteesta, joka vallitsee suomalaisessa maitoketjussa.

Valtion tutkimusrahoituksen myllerrys jatkuu. Valtion tutkimuslaitoksilta, Tekesiltä ja Suomen Akatemialta kerätty raha on jaettu uudelleen kertaalleen ja nyt valmistellaan vuoden 2017 kierrosta. Suomen Akatemian akateemista tutkimusta tukevan rahoitusrakenteen rinnalle on muodostettu strategisen tutkimuksen rahoitusinstrumentti pitkän ja keskipitkän aikavälin soveltavan tutkimuksen hankkeille. Pienempi määrä rahaa ohjattiin valtioneuvoston kanslian jaettavaksi nopeampitempoisille selvityshankkeille. Kun potti oli kerätty, siihen kohdistettiinkin jo ensimmäiset säästötoimet. Vuoden 2016 budjettiin liittyen uutuutena yliopistolaitokseen kohdistettiin suuria säästöjä. Lisäksi Helsingin Yliopistolle osoitettiin erityinen säästövelvoite, apteekkimaksuihin liittyen. Seurauksena on ollut irtisanomiskierros ja hallinnon mylläys. Kannan huolta siitä, että vaikeuksien keskellä varmasti halutaan ja onnistutaan säilyttämään tutkimuksen ja opetuksen elintärkeä yhteys.

Myös valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitusta on vähennetty ja siksi kaikkeen haettavissa oleviin rahoituslähteisiin kohdistuu entistä suurempi paine eli samalla astialla on entistä enemmän hakijoita vaikka jaettavan rahan määrä on usein laskenut sekin.

Strategisen tutkimuksen neuvoston ehdottamat ja valtioneuvoston vahvistamat kokonaisuudet ovat erittäin laajoja ja siten niihin kyetään vastaamaan vain luomalla kansallisia tai kansainvälisiä konsortioita. Valtioneuvoston kanslian hallinnoima järjestelmä jakoi rahat puolestaan pieniin purosiin eli useille hankkeille. Ehkäpä hiljattain toteutettavaksi suunniteltu, nyt luotua järjestelmää tarkasteleva arviointi valottaa, onko asetettuihin tavoitteisiin päästy eli tutkimuksen määrää, laatua ja vaikuttavuutta kohotettu.

Pienten ja erikoistuneiden tutkimusalojen, kuten tässä meidän tapauksessamme elintarvikehygienian ja maitohygienian on jokseenkin vaikea integroitua osaksi laaja-alaisia kokonaisuuksia tai aihealueita. Yksin kisaan ei voi lähteä ja siksi yhtymäkohtia on haettava esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja hyvinvointiyhteiskunnan vaikeuksien voittamisessa. Meidän on siis löydettävä yhteistyökumppaneita muualtakin kuin lähipiiristä ja mielellään myös luonnontieteellisen tutkimuksen ulkopuolelta. Tässä apuna voivat olla valtion tutkimuslaitosten muodostamat, tutkimusten tuottajien asetuspohjaiset yhteenliittymät luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen alueella (LYNET) ja sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen alueella (SOTERKO).

Valtion tutkimuslaitokset, jollainen Evirakin on, ovat innokkaita yliopistoyhteistyön edistäjiä. Yhteistyö yliopistotutkijoiden kanssa on luontevaa, etten sanoisi jokseenkin arkipäiväistä. Uutuutena on se, että ainakin Viikin kampus tuntuu olevan vetovoimainen: suunnitelmissa on jo päätetyn Luonnonvarakeskuksen lisäksi tuoda Synergialaboratoriohankkeessa Suomen ympäristökeskus, Tullilaboratorio ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean laboratorio Viikkiin. Lisäksi tiedetään, että Säteilyturvakeskus pohtii parhaillaan uutta sijoittautumista.

Elintarvikehygienian tutkimuksen laatu Suomessa on maailman huipulla, eri kansainväliset arvioinnit ovat sen todenneet moneen kertaan. Olen erittäin ylpeä voidessani Walter Ehrströmin säätiön puolesta todeta, että säätiön rahoituksella on ollut oma panoksensa tämän kansainvälisen menestyksen luomisessa. Panoksemme on ollut erityisesti nuorten tutkijoiden kannustamisessa. Menestyksen jatkaminen edellyttää säätiötä ja sen rahoittajilta ennakkoluulottomuutta ja avointa mieltä uusien tutkimusalueiden ja –tapojen tukemisessa. On myös hyväksyttävä, että aina ei voi onnistua eli riskejä on otettava. Uutta syntyy vain kurottamalla kohti tuntematonta.

Näillä sanoilla onnittelen apurahojen saajia ja koko suomalaista maitoketjua hyvästä työstä.