Turvallisen ja hygieenisen maidon edistys ja kehitys

Somaattisten solujen määrä maidossa

Somaattiset solut kuvaavat lehmän utareen terveyttä. Terveellä lehmällä maidon solupitoisuus on alle 200 000 solua/ml. Tulehdus utareessa nostaa selkeästi maidon solupitoisuutta. Solujen määrä voi myös nousta esimerkiksi kesällä kuumalla ilmalla, kun lehmä lypsää vähemmän. Soluluvun kolmen kuukauden geometrinen keskiarvo ei saa ylittää 400 000 solua/ml. Suomessa solupitoisuus tutkitaan tilan raakamaidosta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.


Valtakunnallinen aritmeettinen keskiarvo


Vuonna 2019 tuottajamaidon solulukujen valtakunnallinen aritmeettinen keskiarvo oli 148 400 solua/ml.

Valtakunnallinen geometrinen keskiarvo


Vuonna 2019 tuottajamaidon solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 129 200 solua/ml.


Maidon solulukujen vuodenaikaisvaihtelu


Tuottajamaidon soluluvuissa esiintyy vuodenaikaisvaihtelua: soluluvut ovat korkeampia kesällä kuin talvella. Vuonna 2019 soluluvut olivat korkeimmillaan kesäkuussa. Loppukesästä 2019 soluluvut olivat hieman vuoden 2018 tasoa matalampia, mutta luvut eivät merkittävästi poikenneet kuluneen vuosikymmeneen aikana esiintyneestä vuodenaikaisvaihtelusta.

 


Kuva: Tuottajamaidon soluluvut ovat kesällä hieman muita vuodenaikoja korkeampia. 

 

Soluluvut eri kokoisilla tiloilla

Lypsylehmien lukumäärä tiloilla arvioitiin meijeriin kuukausittain toimitetusta maitomäärästä vuoden 2018 keskituotoksen (8650 kg/lehmä, eli 721 kg/lehmä/kk) perusteella huomioiden, että meijeriin tuotettu maitomäärä on noin 98% tilalla tuotetusta maitomäärästä. Maidon soluluvuissa esiintyi huomattavia eroja eri kokoisten karjojen välillä (kuva 5). Soluluvut olivat matalimpia tiloilla, joiden karjakoko oli tilan kuukausituotannon perusteella alle 46 lehmää. Korkeimmat soluluvut todettiin yli 100 lehmän tiloilla.

 

 

 

KUVA: Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot kuukausittain eri kokoisissa karjoissa: alle 15, 15-30, 31-45, 46-60, 61-100 ja yli 100 lehmää. Suurilla tiloilla oli merkittävästi korkeammat soluluvut.

 

Soluluvut automaattilypsytiloilla

Automaattilypsytilojen solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2019 oli 164 000 solua/ml (2018: 171 000 solua/ml). Automaattilypsytiloilla soluluvut olivat korkeampia kuin tiloilla, joilla oli käytössä parsi- tai asemalypsy. Soluluvut olivat samaa suuruusluokkaa yli 60 lehmän tiloilla ja tiloilla, joilla oli korkeintaan 60 lypsylehmää. 

 

 

KUVA: Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla automaattilypsytiloilla (AMS) sekä tiloilla, joilla ei ole käytössä automaattilypsyä. Karjakoosta riippumatta soluluvut olivat AMS-tiloilla suurempia kuin muilla tiloilla. 

 

 

Soluluvut luomutiloilla

Luomutilojen solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo vuonna 2018 oli 151 tuhatta solua/ml. Luomutiloilla soluluvut olivat keskimäärin hieman korkeampia kuin tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa. Luomutuotanto ei yksin vaikuta merkittävästi solulukuihin, vaan eroa luomu- ja muiden tilojen välillä selittää luomutilojen keskimääräistä suurempi koko. Suurilla, yli 60 lehmän tiloilla soluluvut ovat keskimääräistä korkeampia sekä luomussa että perinteisessä tuotannossa. Tiloilla, joilla oli enintään 60 lehmää, soluluvut olivat samaa suuruusluokkaa kuin tiloilla, joilla ei ollut luomutuotantoa.

 

 

KUVA 7. Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla luomutiloilla ja tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa.

 

 

Soluluvuille asetetun raja-arvon ylittävien näytteiden osuus 

II-luokan maito on huonolaatuista eikä sitä jalosteta elintarvikkeeksi. Raakamaidon soluluvun II-luokan raja-arvon (3 kk liukuva geometrinen keskiarvo yli 400 000 solua/ml) ylittävien tilamaitonäytteiden osuus vuonna 2019 oli 0,07%. II-luokan solurajan ylittävien näytteiden osuus on vähentynyt huomattavasti viime vuosikymmenien aikana.            

 

 

KUVA:  Osuus tilamaitonäytteistä, joiden soluluku ylittää lakisääteisen raja-arvon, on huomattavasti vähentynyt viimeisen 25 vuoden aikana.