Turvallisen ja hygieenisen maidon edistys ja kehitys

Arkisto

Tietoja on lähes kaikilta automaattilypsytilalta maassamme. Vertailuaineistona on käytetty maamme kaikkien tilojen ja suurten tilojen vastaavia lukuarvoja. Suurten tilojen erottelu on perustunut tilan kuukausittaiseen maitomäärään. Tilalta on toimitettu meijeriin maitoa yli 25 000 kg kuukaudessa. Tällaisella tilalla oletetaan olevan yli 45 lehmää. (Maitohygienialiiton julkaisemissa tilastoissa on yli 45 lehmän tiloista käytetty aikaisemmin myös nimitystä isot tilat).

Solulukujen geometriset keskiarvot

Taulukko: Automaattilypsytilojen, maamme kaikkien tilojen ja ns. suurten tilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot vuosina 2004–2014. 

Kuvio: Automaattilypsytilojen maitojen solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2014 sekä vastaavat arvot suurilla, yli 70 lehmän, alle 45 lehmän ja kaikilla tiloilla.

 

Bakteerilukujen geometriset keskiarvot

Taulukko: Automaattilypsytilojen, ns. suurten tilojen ja maamme kaikkien tilojen maidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot vuosina 2004- 2014.

 

Kuvio: Automaattilypsytilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa vuonna 2014 sekä vastaavat arvot isoilla ja kaikilla tiloilla.

Luomumaitotilojen maidon laatu

Aineistona on maitoa meijeriin tuottavat luomutilat Suomessa. Vertailuaineistona on käytetty maamme kaikkien tilojen vastaavia lukuarvoja.

Solulukujen geometriset keskiarvot

Kuvio: Luomutilojen maidon solulukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuosina 2013 ja 2014 sekä kaikilla tiloilla vuonna 2014.

Bakteerilukujen geometriset keskiarvot

 

Kuvio: Luomutilojen maitojen bakteerilukujen geometriset keskiarvot Suomessa kuukausittain vuonna 2013 ja 2014 sekä vastaavat arvot kaikilla tiloilla vuonna 2014.

 

Somaattisten solujen määrä maidossa

Maidon bakteerit

Maidon solupitoisuus 2014

Solulukujen kehitys 1990–2014

Solulukujen geometriset keskiarvot 2002-2013

 

Solu- ja bakteerilukujen geometriset keskiarvot 2014

 

Maidontuotantotilat on jaoteltu kuukausittaisen maitomäärän perusteella. Jaottelussa on useampana vuotena käytetty  lehmän keskimääräisenä maitomääränä kuukaudessa 572 kg (Suomen Gallup Elintarviketieto Oy) ja luokittelua alle 15 lehmän, 15-30, 30-45 ja yli 45 lehmän tilat. Jos käytetään nykyistä keskimääräistä kuukausituotantoa 673 kg luokittelu onkin 13 lehmää, 13-25 lehmää, 25-38 ja yli 38 lehmää. Tämä muutos on  sisällytetty oheisiin taulukoihin ja kuvioihin.  Lisäksi on kuvattu solupitoisuus ja bakteeriluvut tätä isommilla tiloilla, joilla kuukausittainen maitomäärä ylittää 25 000 tai 40 000 kg.

 

Solulukujen geometriset keskiarvot

Taulukko: Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuosina 2009-2014.

 

 

Kuvio: Raakamaidon solulukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa kuukausittain vuonna 2014.

 

Bakteerilukujen geometriset keskiarvot

Taulukko: Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla Suomessa vuosina 2007-2014.

 

 

Kuvio: Raakamaidon bakteerilukujen geometriset keskiarvot erikokoisilla tiloilla kuukausittain vuonna 2014 Suomessa.

 

Maito on mahdollisimman nopeasti lypsämisen jälkeen jäähdytettävä +6°C lämpötilaan tai sen alapuolelle ja säilytettävä korkeintaan +6°C lämpötilassa. Maito ei kuitenkaan saa jäätyä. (MMM:n alkutuotantoasetus 1368/2011)

Kuljetussäiliöön siirrettävän maidon lämpötila saa olla korkeintaan +6°C.

Yksittäisissä tapauksissa saadaan kuljetussäiliöön siirtää maitoa, jonka lämpötila on korkeintaan +10°C edellyttäen, että kuljetussäiliössä olevan maidon lämpötila ei tämän takia ylitä +6°C.

Nykyisin maidon keräilyautot ovat varustetut laitteilla, jotka automaattisesti mittaavat siirrettävän maidon lämpötilan ja lämpötilat rekisteröityvät tietokantoihin yhden asteen tarkkuudella.

Bakteerimäärä maidossa

Bakteerilukujen geometriset keskiarvot kuukausittain ja koko vuonna 2014

Maitonäytteiden jakaantuminen luokkiin bakteerilukujen mukaan 2013

Lämpötilakartoitus vuonna 2002

Kartoitus suoritettiin siten, että Maitohygienialiittoon kerättiin meijereiden tietokannoista vastaanotettujen maitojen lämpötilat kesäkuun ajalta vuosilta 2001 ja 2002. Tietoja saatiin yli 15 000 tilalta noudetusta maidosta. Maidot kerättiin joka toinen päivä.

VuosiMittauksia (kpl)Keskilämpötilayli +6°Cyli +10°C
2001 249 379 3,1 °C 2,6 % 0,06 %
2002 240 525 3,2 °C 2,4 % 0,05 %

Taulukko: Tuottajamaitojen lämpötilojen keskiarvot ja +6°C:een ja +10°C:een ylitykset kesäkuussa 2001 ja 2002.

Kuvio: Tuottajamaitojen lämpötilojen jakaantuminen kesäkuussa 2001 ja 2002.

Lämpötilakartoitus vuonna 1993

Silloin kartoitus suoritettiin kesäkuussa ja siten, että terveystarkastaja mittasi maidon lämpötilan tilalla maitoa keräilyautoon siirrettäessä. Maidon lämpötilat saatiin 709 tilalta eri puolilta Suomea. Vuonna 1993 tuottajamaidon keskilämpötila oli +3,6°C. Niiden mittaustulosten osuus, joissa lämpötila oli yli + 6°C, oli 7,6 prosenttia ja vastaavasti yli +10°C:een ylityksiä oli 0,6 %.