Turvallisen ja hygieenisen maidon edistys ja kehitys

Tuottajamaidon laatu Suomessa

Suomessa tuotettu maito on korkealaatuista ja se kestää hyvin kansainvälisen vertailun. Vuonna 2020 tuottajamaidon solulukujen geometrinen keskiarvo oli 132 000 solua/ml ja bakteerilukujen 5 900 pmy/ml. E-luokan osuus Suomessa tuotetusta maidosta oli 96,9 %.


    KUVA: Tuottajamaidon solu- ja bakteeriluvut vuonna 2020.


Tuottajamaidon valtakunnallista laatua seurataan Maitohygienialiiton keräämien tilastojen avulla. Meijerit toimittavat kahden kuukauden välein tiedot tuottajamaidon laadusta Maitohygienialiitolle, joka kokoaa tilastot. Maidontuotantotiloja oli vuoden 2020 lopussa 5 370, mikä oli reilu 400 tilaa vähemmän kuin edellisenä vuonna (Luke, 2021). Vuoden 2020 lopussa Maitohygienialiitto vastaanotti maidon laatutietoja 5318 tilalta, eli liiton tilastot kattavat 99 % suomalaisista maitotiloista. Meijerien vastaanottama maitomäärä oli 2 293 miljoonaa litraa vuonna 2020, eli noin prosentin verran enemmän kuin vuonna 2019 (Luke, 2021). Vuonna 2020 maidontuotantotiloilla oli keskimäärin 47 lypsylehmää, ja maidon keskituotos oli noin 9 000 kg/lehmä eli 750 kg/lehmä/kk (Luke, 2021). 

Suomessa tuotettu maito on erittäin korkealaatuista. Vuonna 2020 tuotetusta maidosta 96,9 % luokiteltiin parhaaseen laatuluokkaan eli E-luokkaan. Lakisääteisten solu- ja bakteerilukujen ylittäineiden tilojen osuus oli alle 0,1 % maidontuotantotiloista. Maitonäytteiden solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 132 000 solua/ml ja aritmeettinen keskiarvo oli 152 000 solua/ml. Bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 5 900 pmy/ml ja aritmeettinen keskiarvo oli 9 500 pmy/ml. Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi antibioottijäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos koko maitokuorman yhteisnäytteessä saadaan positiivinen testitulos. Mikrobilääkejäämien suhteen tutkituista maitonäytteistä jäämiä todettiin 57 näytteessä eli 0,02 %:ssa kaikista maitonäytteistä.

Vuoden 2020 lopussa automaatti- eli robottilypsytiloja oli 21 % kaikista maidontuotantotiloista. Robottilypsytiloilla sekä solu- että bakteerimäärät maidossa olivat keskimäärin suurempia kuin perinteistä lypsyä käyttävillä tiloilla. Vuonna 2020 robottilypsytilojen solulukujen geometrinen keskiarvo oli 168 000 solua/ml solua/ml ja bakteerilukujen geometrinen keskiarvo oli 8 100 pmy/ml. Tilakoko selittää osin robotti- ja perinteisten lypsytilojen solulukujen välisiä eroja, mutta erot bakteeriluvut ovat robottilypsytiloilla suurempia tilakoosta riippumatta. Luomutilojen osuus maidontuotantotiloista oli 3 % vuoden 2020 lopussa. Luomutiloilla solu- ja bakteeriluvut olivat keskimäärin hieman korkeampia kuin tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa. Eroa selittää luomutilojen keskimääräistä suurempi koko. Luomutiloilla, joilla oli enintään 30 tai yli 100 lehmää, solu- ja bakteeriluvut olivat kuitenkin samaa suuruusluokkaa kuin vastaavankokoisilla tiloilla, joilla ei ollut luomutuotantoa.

    
KUVA: Robotilla lypsetyn maidon osuus on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. 

 

 

 

KUVA: Myös luomumaidon osuus on kasvanut viime vuosien aikana.