Tuottajamaidon laatu Suomessa

Suomessa tuotettu maito on korkealaatuista ja se kestää hyvin kansainvälisen vertailun. 

E-luokan osuus vuonna 2022 tilastoidusta maidosta oli 97.4 % 

Tuottajamaidon valtakunnallista laatua seurataan Maitohygienialiiton keräämien tilastojen avulla. Meijerit toimittavat kahden kuukauden välein tiedot tuottajamaidon laadusta Maitohygienialiitolle, joka kokoaa tilastot. Luonnonvarakeskuksen ennakkotilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2022 5088 lypsykarjatilaa (Luke, 2023). Alueellisesti lypsylehmät painottuvat Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon ELY -keskusten alueelle (Luke, 2023). Keskimääräinen karjakoko oli vuonna 2022 50 lypsylehmää (Luke, 2023). Viiden vuoden tarkastelujaksolla (2018-2022) pienten (1-29 lehmää) tilojen määrä on vähentynyt ja vastaavasti keskisuurten (30-99 lehmää) sekä suurten (> 100 lehmä) tilojen määrä on lisääntynyt (Luke, 2023). Tilakoon kehityksen myötä myös automaattilypsytilojen (AMS) määrä on lisääntynyt. Maitohygienialiiton tilastoissa AMS -tilojen osuus oli 28 % tiloista ja niillä tuotettiin 54 % koko vuonna tuotetusta maitomäärästä. Luomutilojen osuus tietokannan tiloista oli vuonna 2022 3 % ja niillä tuotettiin 4 % vuotuisesta maidosta.

Suomessa tuotettu maito on erittäin korkealaatuista. Vuonna 2022 tuotetusta maidosta 97.4 % luokiteltiin parhaaseen laatuluokkaan eli E-luokkaan. Lakisääteisten solu- ja bakteerilukujen ylittäneiden tilojen osuus oli alle 0,1 % maidontuotantotiloista. Maitonäytteiden solulukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 134 000 solua/mL ja aritmeettinen keskiarvo oli 152 000 solua/mL. Bakteerilukujen valtakunnallinen geometrinen keskiarvo oli 6 010 pmy/mL ja aritmeettinen keskiarvo oli 9 900 pmy/mL. 

Mikrobilääkejäämiä esiintyy suomalaisessa raakamaidossa hyvin vähän. Jokaiselta tilalta otetaan maidon noutamisen yhteydessä näyte tutkittavaksi jäämien varalta. Nämä näytteet analysoidaan, jos koko maitokuorman yhteisnäytteessä saadaan positiivinen testitulos. Mikrobilääkejäämien suhteen tutkituista maitonäytteistä jäämiä todettiin 25 näytteessä eli 0,01 %:ssa kaikista maitonäytteistä. Mikrobilääkejäämiä todettiin enemmän AMS-tiloilla, kuin perinteistä lypsytapaa noudattavilla tiloilla.

Robottilypsytiloilla sekä solu- että bakteerimäärät maidossa olivat keskimäärin suurempia kuin perinteistä lypsyä käyttävillä tiloilla. Vuonna 2022 robottilypsytilojen solulukujen geometrinen keskiarvo oli 166 800 solua/mL ja bakteerilukujen geometrinen keskiarvo oli 8 100 pmy/ml.  Luomutiloilla solu- ja bakteeriluvut olivat keskimäärin hieman korkeampia kuin tiloilla, jotka eivät ole luomutuotannossa. Vuonna 2022 solulukujen geometrinen keskiarvo oli 153 000 solua/mL ja bakteerilukujen vastaavasti 6 900 pmy/mL. 

 

    
KUVA: Robotilla lypsetyn maidon osuus on kasvanut nopeasti viime vuosien aikana. 

 

  

KUVA: Luomumaidon tuotannon kehitys on ollut kohtalaisen vakaata viime vuodet.