Usein kysyttyä

Raakamaito

Mitä raakamaito on?

Raakamaito on käsittelemätöntä maitoa. Raakamaidossa rasva- ja ravintopitoisuus vaihtelee lehmärodun ja vuodenajan mukaan.

Mitä pitää ottaa huomioon jos käyttää raakamaitoa?

Raakamaitoa ei ole pastöroitu, joten se saattaa joskus sisältää tautia aiheuttavia bakteereita. Siksi sitä ei suositella raskaana oleville tai alentuneen vastustuskyvyn omaaville henkilöille (esim. sairaat, vanhukset tai pikkulapset). Raakamaito pitää säilyttää jääkaapissa ja se tulee kuluttaa viimeiseen käyttöpäivään mennessä.

Säädelläänkö raakamaidon myymistä?

Kaikki maitotilat voivat myydä raakamaitoa kuluttajille, mutta tietyn myyntimäärän ylittyessä maitotilan pitää hankkia laitoshyväksyntä. Voit tutustua aiheeseen tarkemmin säädökset osiosta sekä Ruokaviraston sivuilla.

Maidon tuotanto

Mitä eroa on maidontuottajalla ja meijerillä?

Maitoa tuotetaan maitotilalla, jolla pidetään lehmiä. Meijerit keräilevät, jatkokäsittelevät ja pakkaavat maidon myyntiä varten.

Mitä eroa on parsinavetalla ja pihattonavetalla?

Parsinavetassa kaikilla lehmillä on oma parsi, jossa lehmä oleskelee, syö ja juo. Pihattonavetassa lehmillä on parsien lisäksi yhteinen tilaa liikkumista, syömistä ja juomista varten, eli lehmät saavat pihattonavetoissa enemmän liikuntaa. Suurin osa käytössä olevista navetoista on vielä parsinavettoja, mutta useimmat uudet navetat tehdään pihattonavetoiksi.

Mitä lehmät syövät?

Kesäisin lehmät syvät tuoretta nurmirehua ja talvella säilöttyä nurmirehua. Nurmirehun lisäksi lehmät syövät väkirehua ja valkuaisrehua. Väkirehu sisältää kotimaista viljaa ja valkuaisrehu sisältää rypsiä tai rapsia ja lisäksi kivennäisaineita.

Maidon turvallisuus

Miten maidon tuotantoa ja hygieniaa säädellään?

Maidon tuotantoa säädellään hygieniasäädöksillä.

Miten säännösten noudattamista valvotaan?

Maitotilat ja meijerit valvovat maidontuotantoa itse omavalvontaohjelmien avulla. Lisäksi kuntien ja valtion viranomaiset valvovat säädösten noudattamista säännöllisesti ja myös pistokokein. Maitotiloille maidon laatu on tärkeää, sillä meijerit maksavat enemmän laadukkaammasta maidosta.

 

Mikrobilääkkeet ja maito

Milloin maito testataan?

Maito testataan ensimmäisen kerran maitotilalla mikrobilääkejäämien varalta ennen kuin se siirretään meijeriautoon. Maito testataan uudestaan meijerillä. Mikäli maidosta löydetään meijerillä mikrobilääkejäämiä, koko maitoerä hylätään. Tila, jonka maidosta jäämät ovat peräisin, maksaa koko hylätyn maitoerän kustannukset. Tästäkin syystä tilat ovat erittäin tarkkoja maitonsa korkeasta laadusta ja puhtaudesta.

Miten mikrobilääkkeet ja maito liittyvät toisiinsa?

Utaretulehdus on lehmien yleisin sairaus, jota hoidetaan mikrobilääkkeillä. Lääkkeet kulkeutuvat lehmässä maitoon ja tästä syystä maito testataan aina hoidon jälkeen mikrobilääkejäämien varalta. Sen lisäksi, että testit tehdään aina hoidon jälkeen, meijerit testaavat jokaisen maitoerän mikrobilääkkeiden varalta. 

Miksi lehmillä on utaretulehduksia?

Jos navettaympäristöstä kulkeutuu utaretulehdusbakteereita vetimeen ja vedinkanavaa pitkin sisälle utareen esimerkiksi lypsyn yhteydessä, voi lehmälle kehittyä utaretulehdus.

Miksi lehmiä lypsetään vähintään kahdesti päivässä?

Lehmät tuottavat maitoa jatkuvasti poikimisen jälkeen ja maito kertyy utareisiin. Ellei lehmiä lypsetä vähintään aamuin illoin, utareet tulevat liian painaviksi ja kipeytyvät.

 

Vierasaineet ja maito

Maidon vierasaineita valvotaan EU:n vierasainevalvontaohjelman mukaisesti. lisäksi vierasaineita ovat  mm raskasmetallit, klooriyhdisteet ja homemyrkyt. Maitomäärän mukaan kukin maa tutkii EU:n määräämän määrän näytteitä hyväksytyssä laboratoriossa.  Kaikkiaan näytteitä tutkitaan useita tuhansia. EU julkaisee tulokset vuosittain. Näiden raporttien mukaan maidosta löytyy vuosittain yksittäisistä näytteistä organoklooriyhdisteitä, lyijyä ja aflatoksiinia (homemyrkky). Raja-arvojen ylitykset selvitetään ja raportoidaan EU:lle.